Yhdistys Tutkimus Arkisto Kirjat Linkit Sivukartta
Artikkelit

UUTISET


Copyright ©
1999-2016
UFO-Finland ry

Arkisto > Artikkelit

Luonnontieteiden ja matematiikan asema

Luonnontieteissä matematiikka on kuvantamisjärjestelmä. Se on apukeino, jonka avulla voidaan havainnollistaa tehtyjen tutkimusten tuloksia, sanoi akateemikko Pekka Jauho aikoinaan.

Tieteelliset tutkimustulokset ovat teorioiden pohjana, eikä tieteellisessä yhteisössä yksi tutkimus ole vasta kuin aiheen johtolanka. Hyvä tutkimus johtaa kuitenkin uusiin tutkimuksiin samasta aiheesta. Merkittäväksi havaittu tieteellinen ongelma on yleensä myös tieteellisen tutkimuksen itsekorjaavuustekijä, myös uusien haasteiden ja ideoiden lähde. Vauhtipoikana tämä toimii vielä, jos tutkimusaihe sisältää yleistä kiinnostavuutta yhteiskunnassa ja koko ihmiskulttuurissa. Kauaskantoiset perustutkimukset saattavat silti jäädä armotta jalkoihin, kun konkreettiset tulokset eivät ole heti hyödynnettävissä ja rahakirstun vartijat ovat ohjelmoitu toimimaan tämän lyhytnäköisen säännön mukaan.

Yhteiskunnallinen rakenne ja tiedeyhteisön perinne ovat usein myös sulkuportteja uusien ilmiöiden tieteelliselle tutkimukselle. Tällä on suuri merkitys sellaisten luonnontieteellisten ja matemaattisten ilmiöiden tutkimukselle ja ymmärtämiselle, jotka ovat esiintyvyydeltään harvinaisia, mutta joilla kuitenkin on empiirinen merkitys ja tiedettä edistävä tekijä.

Ajatellaanpa vaikkapa kosmologiaa ja maailmankaikkeuden tutkimusta, josta kadunmies ja kunnallistekniikka hyötyy hyvin vähän, ja tiedon lisääntyminen pyrkii menemään ohi silmien korvien. Silti kaikki tämä tieto on koko ihmiskunnalle tärkeää ja hyödyllistä. Avaruuslentojen alusta alkaen on voitu hyödyntää runsaasti teknologista tietämystä monilla elämän aloilla ja sama kehitys jatkuu edelleen.

Ongelma on myös kykymme omaksua luonnontieteellisten ja matemaattisten suureiden käsiteittä ja merkitystä jokapäiväiseen elämäämme. Matematiikan avulla voimme ammentaa luonnontieteistä monenlaisia kaavoja ja todistaa niiden avulla asioiden marssijärjestys. Itse matematiikassa taas kerran todistettu väittämä on aina tosi. Se tutkii samalla itseään ja muita tieteitä. Sen avulla voidaan kuvata yhtä hyvin galaksien syntyä kuin yhteiskunnallisia ilmiöitä ja siinä tapahtuvia muuttujia.

Onko luonnontieteiden ja matematiikan asema tieteiden joukossa sitten riittävän arvostettu? Tämän suhteen olen skeptinen. Vaikka Suomi pärjääkin matematiikan kansainvälisissä kilpailuissa hyvin, niin kuitenkaan asema yhteiskunnassa ei ole riittävän hyvä. Luonnontieteitäkin kokonaisuutena pitäisi tehdä opiskeluvaihtoehtoina paremmin tunnetuksi.

Tieteellisten ilmiöiden perustutkimus edellyttää myös kansainvälistä laajaa yhteistyötä. Suomella ei pitäisi olla varaa jäädä tässä suhteessa jälkijunaan. Onko muualla avaruudessa elämää ja meihin verrattavia tai jopa paljon kehittyneempiä olentoja, on yksi mielenkiintoisia tutkimusaloja. Esimerkkinä mainittakoon Search for extraterrestial intelligence (SETI). Se on laaja kansainvälinen projekti, jossa on mukana monien teknisten valtioiden suuria radioteleskooppeja. Tutkimus on sekä luonnontieteellistä, kosmologista ja matemaattista. Tutkimus on myös hyvin pitkäaikaista perustutkimusta, jossa laajemmat tulokset näkyvät vasta kymmenien tai jopa satojen vuosien päästä. Suomessa ei olla tietääkseni näissä projekteissa aktiivisesti mukana, vaikka Sodankylän radioteleskooppi olisi tarkoitukseen sovelias, ja havaintoaikaakin sieltä saattaisi löytyä. Myös väheksytyt ja ristiriitaisia tunteita herättävät ufot sisältävät paljon sellaista konkretismia, joilla olisi oikeus paljon laajempaa tieteelliseen tutkimukseen luonnontieteiden ja matematiikan parissa. Monet nuoret ja ennakkoluulottomat tiedemiehet eri puolilla maailmaa ovat kyllä ufoista kiinnostuneita, mutta ainakin toistaiseksi tutkimustuloksia on vähän julkaistu.

Matias Päätalo

tietokirjailija, avaruustaitelija

Oulu