Yhdistys Tutkimus Arkisto Kirjat Linkit Sivukartta
Myynnissä
Kirjatilaus
Kirjaesittelyt
Käytetyt kirjat

UUTISET


Copyright ©
1999-2016
UFO-Finland ry

Kirjat > Kirjaesittelyt

Good, Timothy:

Unearthly Disclosure

Arrow Books, London 2001, 349 sivua

Kirjan alussa Good kertoo ilmeisesti samasta asiasta kuin Vallee kirjassaan "Confrontations", eli Brasilian koillisosassa vuosina 1977-78 tapahtuneesta ufoaallosta. Usean kuukauden ajan havaittiin ufoja ja lopuksi armeija käynnisti neljä kuukautta kestävän tutkimuksen, jonka nimi oli "Operaatio Prato" ja jota johti everstiluutnantti Uyrange Hollanda. Hollanda haastatteli 300 silminnäkijää, joiden joukossa oli tusinoittain sellaisia, joita ufosta tuleva valosäde oli polttanut tai lamaannuttanut.

Hollanda ja hänen miehensä havaitsivat itsekin ufoja useita kertoja. Kerran yksi ufo leijui 100 metriä heidän yläpuolellaan. Colares-nimisen paikkakunnan kalastajat kertoivat nähneensä usein ufoja, jotka nousivat merestä tai sukelsivat mereen. Hollandan tutkimusryhmä otti satoja valokuvia ufoista. Tutkimusryhmälle annettiin käsky olla hiljaa tutkimuksistaan, ja mahdollisesti tämä aiheutti paineita ryhmän johtajalle Hollandalle, joka muutama vuosi myöhemmin hirtti itsensä.

Jo kolmannen kerran lyhyen ajan sisällä löydän kirjasta selostuksen australialaisesta ns. Kelly Cahill -tapauksesta. Tällä kertaa selostus on pidempi (15 sivua) kuin muissa kirjoissa ja samalla ilmenee, että Cahill nyttemmin on julkaissut tapauksesta kirjan "Encounter".

Tapaus on ufologiassa niin merkittävä, että selostan sen lyhyesti: Kelly ja hänen miehensä olivat 7.8.1993 autollaan kotimatkalla, kun he havaitsivat pientä ilmalaivaa muistuttavan esineen leijuvan tien yläpuolella heidän edessään. Esineen edessä näkyi tummia hahmoja. Yllättäen ilmalaiva ja hahmot olivat kuitenkin kadonneet ja pariskunta saapui kotiin, jolloin he havaitsivat että kotimatka oli kestänyt paljon kauemmin kuin tavallisesti. Tämän jälkeen Kelly havaitsi, että hän vuosi verta alapäästään epätavallisella tavalla ja heidän kotonaan rupesi esiintymään poltergeist-ilmiöitä.

Vähitellen ajan mittaan heidän muistinsa rupesi palaamaan, jolloin he muistivat tavanneensa isokokoisia, yli 2-metrisiä tummia olentoja, joilla oli isot punaiset silmät. Yksi olennoista oli nyrkillään iskenyt Kellyä voimakkaasti vatsaan ja sanoi samalla, että "me olemme rauhaa rakastavia".

Kellyt muistivat myös havainneensa paikalla toisen auton ja heillä oli myös muistoja jostain "punaisesta lohikäärmeestä", joka oli vilahtanut heidän ohitseen. Lehti-ilmoituksen avulla he etsivät paikalla ollutta toista autoa, ja saivatkin yhteyden kahteen naiseen, jotka olivat myös olleet paikalla ja nähneet ufon ja hahmot. Naiset kertoivat, että heidän autossaan oli ollut myös toisen naisen aviomies ja että heillä oli muistoja, joiden mukaan heidät oli siirretty ufoon tutkimuksia varten. He kertoivat, että paikalla oli ollut myös kolmas auto.

Syyskuussa 1996, eli yli kolme vuotta tapauksen jälkeen, "Who" -lehti haastatteli Kellyä. Jutun seurauksena lehden päätoimittaja sai kirjeen naiselta, joka miehensä kanssa ilmeisesti myös oli ollut paikalla. Kyseessä olisi ilmeisesti siitä kolmannesta autosta, josta auton nro. 2 naiset olivat kertoneet.

Kirjeen lähettäjä kertoi kuitenkin, että heidän pakettiautonsa perässä oli ollut varapyörä, jonka peitti suojus, jossa oli punainen lohikäärme. Kirjeen lähettäjä oli sitä mieltä, että jos he puhuivat samasta tapauksesta niin Kelly ja hänen miehensä olisivat varmasti panneet merkillä erikoisen pyöräsuojuksen. Kirjeen lähettäjä ei tiennyt, että Kelly ja hänen miehensä olivat puhuneet "ohikiitävästä punaisesta lohikäärmeestä" jo jutun alkuvaiheessa.

Myöhemmissä hypnoosin avulla suoritetuissa tutkimuksissa tuli esille, että myös Kelly ja hänen miehensä oli otettu ufoon tutkimuksia varten. Ufon laskeutumispaikka tutkittiin ja löydettiin runsaasti todisteita siitä, että paikalla oli ollut ufo.

Tämä tapaus on merkittävä siitä syystä että tapaukselle löytyy yhteensä seitsemän todistajaa, jotka olivat kolmessa eri autossa. Myös maaperästä löytyi selviä merkkejä, että jotakin outoa oli tapahtunut.

Mielenkiintoisena asiana todettakoon, että tapauksesta on tehty 15 minuutin TV-dokumentti vuonna 1995 sarjassa "The Extraordinary". Siis ennen kolmannen auton löytymistä. Tämä TV-dokumentti on esitetty myös Suomen televisiossa.

Vuonna 1963 Enrique Castillo Rincon -niminen henkilö havaitsi erään tulivuoren kraatterissa kaksi ufoa ja tutustui myöhemmin Cyril-nimisen merkilliseen mieheen. Myöhemmin kävi ilmi, että Cyril onkin kotoisin avaruudesta ja hän pyysi Castilloa mukaansa avaruusmatkoille, joita Castillo sitten teki useitakin. Vuonna 1997 Castillo julkaisi kirjan "UFOs: A Great New Dawn for Humanity", jossa kerrotaan hänen matkoistaan seikkaperäisesti. Castilloa voidaan varsin hyvin verrata Adamskiin ja hänen matkoihinsa, eli kyseessä on tyypillinen kontaktikertomus. Merkillistä tässä yhteydessä on vain se, että Good nyt omassa kirjassaan toistaa jopa kolme kokonaista lukua Castillon kirjasta. Ja näihin kontaktikertomuksiinhan useat ihmiset eivät usko...?

Allekirjoittaneelle tulee mieleen verrata yllä selostettua Kellyn tapausta Castillon kertomukseen. Jos Kellyn tapauksessa tutkijat uskovat seitsemän todistajan tukemana, että oikea ufo laskeutui Australiaan ja sieppasi havaitsijoita, niin miksi ihmiset eivät sitten usko kun Castillo-niminen kontaktihenkilö kertoo kokemuksestaan? Allekirjoittanut ei edes yritä vastata tuohon kysymykseen, tulipa asia vaan mieleen.

Vuonna 1993 italialainen taiteilija Filiberto Caponi kuuli talonsa ulkopuolelta kummallista valittelua ja meni ulos katsomaan. Hän näki merkillisen olennon, joka kuitenkin katosi yön pimeyteen. Myöhemmin hän näki saman olennon useita kertoja ja otti siitä yhteensä kuusi Polaroid-kuvaa. Nämä kuvat herättivät valtavaa huomiota Italiassa ja myös Filiberton sukulaiset näkivät olennon useita kertoja kun se palasi. Mm. Filiberton isoäiti yritti pariinkin kertaan estää Filibertoa koskettamasta olentoa. Filibertoa ja hänen sukulaisiaan haastateltiin televisiossa, kyläläiset metsästivät useita kertoja olentoa ja yrittivät saada sitä kiinni. Sitten poliisi puuttui asiaan ja syytti Filibertoa "epäjärjestyksen aiheuttamisesta". Poliisin mukaan Filiberton kertomus ja valokuvat olivat aiheuttaneet levottomuutta yleisön keskuudessa Italiassa.

Italialaisen uutistoimiston ANSAn valokuvausasiantuntija aikoi julkaista kuvat, mutta perääntyi sen jälkeen kuin kaksi vierasta miestä oli uhkaillut häntä. Valokuvat ovat siis olemassa, mutta ovatko ne aitoja?

Fil. tri Roger J. Green on elektronisten kommunikaatiojärjestelmien asiantuntija Englannin Warwick-yliopistossa ja Lakiyhdistyksen hyväksymä virallinen asiantuntijatodistaja. Green tutki Filiberton valokuvia ja kirjoitti niistä 7-sivuisen raportin, mutta ei varmuudella pystynyt sanomaan asiasta yhtään mitään. Asiaan kuuluu sekin, että Filiberto on taiteilija ja työskentelee mm. terracottasaven kanssa ja jotkut ovat sitä mieltä, että Filiberto itse on tehnyt terracottasta nuken, jota hän on valokuvannut. Green ei kuitenkaan usko tähän selitykseen, koska terracottamateriaali näyttäisi erilaiselta valokuvissa. Good uhraa kirjassaan kokonaista kuusi lukua Filiberto-tapaukselle, eli yhteensä 83 sivua, ja julkaisee myös Filiberton valokuvat hyvälaatuisena.

Good kertoo myös Brasilian Varginhan tapauksesta yhdessä luvussa, mutta ei tuo esille mitään uutta asiassa.

Kirjassaan Good käsittelee myös karjansilpomisia ja kertoo mm. tapauksesta, joka sattui 25.2.1999 Washingtonin osavaltiossa. Neljätoista metsuria työskenteli metsässä ja kolme heistä näki ufon, joka nosti hirven ilmaan ja kuljetti sen pois. Muut metsurit eivät nähneet hirveä kuljettavaa ufoa, mutta kaikki näkivät, miten muut hirvet peloissaan kokoontuivat tiettyyn paikkaan.

Lopuksi Good kertoo omista tutkimuksistaan Puerto Ricossa, jossa hän yritti ottaa selvää niistä merkillisistä eläimistä, mm. chupacabras. Silminnäkijät ovat kertoneet niistä viime vuosien aikana ja niiden sanotaan liittyvän ufoihin jollain tavalla.

Björn Borg, 22.12.2003

takaisin ]