Yhdistys Tutkimus Arkisto Kirjat Linkit Sivukartta
Myynnissä
Kirjatilaus
Kirjaesittelyt
Käytetyt kirjat

UUTISET


Copyright ©
1999-2016
UFO-Finland ry

Kirjat > Kirjaesittelyt

Randles, Jenny:

UFOs and How to See them

Brockhampton Press, London 1996, 144 sivua

Englantilainen Jenny Randles on aina ollut ufokirjailija, jonka tekstiin voi luottaa. Hänen kynästään on lähtöisin ainakin 39 ufokirjaa ja joku voisi ihmetellä, mistä hän saa materiaalia kaikkiin kirjoihinsa. Eräs vastaus on se, että hän usein räätälöi kirjansa tietylle lukijakunnalle tai rajoittaa kirjansa aiheen tiettyyn asiaan. Yllämainittu isokokoinen kirja on selvästikin tarkoitettu aloittelevalle ufologille. Se luettelee maanosittain kunkin maanosan tärkeimmät ufotapaukset, mutta sillä tavalla, että turhat yksityiskohdat ja nimet on tahallaan jätetty pois ja kerrotaan vain tapauksen tärkeimmät piirteet.

Kirja alkaa ikivanhoilla havainnoilla ja etenee sitten nykyaikaan. Kirjan alussa on luku IFOista, eli kohteista, joita voidaan väärin tulkita ufoiksi. Eri maanosien ufoista Randles on valinnut Afrikan edustajaksi esim. Kanariansaarten havainto vuodelta 1976, Pohjois-Amerikan edustajaksi esim. Cherry Creek ja Trentin valokuvat, Etelä-Amerikan edustajaksi valokuvia Perusta vuodelta 1967, Japanin edustajaksi Hokkaidon vettä imevästä ufosta (joka on selostettu esim. allekirjoittaneen kirjassa "Onko ufoilmiössä logiikkaa?"), Australian edustajaksi Knowlesin perheen kokemus (selostettu kirjassa "Tosiasioita ufoilmiöstä"), Euroopan edustajaksi esim. Belgian kolmio vuodelta 1989, ja Skandinavian edustajaksi tietysti Hessdalen. Englannin edustajaksi Randles on valinnut esim. Dyfedin ufoaalto vuodelta 1977 sekä Taylorin ja Godfreyn tapaukset.

Kirjan viides luku on omistettu viljakuvioille ja kuudes luku ufovalokuville ja miten niihin pitää suhtautua. Kirjassa on runsaasti isokokoisia valokuvia, esim. sivuilla 26-27 miltei koko aukeaman kuva rakettilaukaisusta Cape Canaveralista.

Randles kiinnittää tässä kirjassaan myös huomiota erääseen ufomaailman ikuiseen mysteeriin; Kaikki ovat tietysti kuulleet Adamskin valokuvista vuodelta 1952, joista jokaisella on oma mielipiteensä. Mutta kaikki eivät ole tietoisia siitä, että vuonna 1954 englantilainen koulupoika Stefan Darbyshire, yhdessä serkkunsa kanssa, otti lähellä kotiaan valokuvan ufosta, joka on täsmälleen samanlainen kuin Adamskin, jopa ulkomitoiltaan. Derbyshire on aina vannonut, ettei hän kuvan ottamishetkellä ollut kuullutkaan Adamskista, ja toisti aikuisena vuonna 1991 kertomuksensa.

Kerrottuaan mitä pitää tehdä jos havaitsee ufon, Randles mainitsee kirjan lopussa muutaman ufoja havainneen "julkkiksen" ja mainitsee mm. John Lennonin, joka näki ufon New Yorkissa asuntonsa yllä vuonna 1974. Randles kertoo, että Lennon oli kiinnostunut ufoista ja oli mm. "Flying Saucer Review" -lehden tilaaja, ja että Lennon "Walls and Bridges" -albumissaan kertoo ufohavainnostaan.

Tämä kirja on käytännöllinen ja helppotajuinen upea yleisteos ja sopii hyvin vaikkapa lahjaksi.

Björn Borg, 17.12.2003

takaisin ]