Yhdistys Tutkimus Arkisto Kirjat Linkit Sivukartta
Myynnissä
Kirjatilaus
Kirjaesittelyt
Käytetyt kirjat

UUTISET


Copyright ©
1999-2016
UFO-Finland ry

Kirjat > Kirjaesittelyt

Devereux, Paul & Brookesmith, Peter:

UFOs and Ufology. The First 50 Years

Facts on File, Inc., New York 1998. 192 sivua

Paul Devereux on aikaisemmin julkaissut kirjat "Earth Lights" vuonna 1982 ja "Earth Lights Revelation" vuonna 1990.
Peter Brookesmith puolestaan on julkaissut kirjat:
- The Alien World vuonna 1984
- The UFO Casebook vuonna 1984
- The Age of the UFO vuonna 1984
- UFO: The Complete Sightings Catalogue vuonna 1995
- UFO: The Government Files vuonna 1996.

Nyt puheena oleva A4-kokoa oleva kirja on alunperin julkaistu vuonna 1997 Lontoossa, mutta tämän painoksen julkaisuvuosi on jätetty kertomatta. Mutta senhän on pakko olla vuoden 1997 jälkeen. Tämä painos on amerikkalaisen kustantajan julkaisema ja se on painettu Hongkongissa.

Paul Devereux on saavuttanut mainetta asiallisena tutkijana ja hän on samoin kuin Persinger Kanadassa sitä mieltä, että maaperästä nousee piezosähköisiä energiakasaantumia, joita Devereux kutsuu nimellä "maavalot" ("Earth Lights"). Kun ihminen Devereuxin mielestä havaitsee tällaisen piezosähköisen maavalon, niin hän tulkitsee sen ufoksi. Jos ihminen lisäksi joutuu tähän piezosähköiseen kenttään, niin se aiheuttaa erilaisia häiriöitä ihmisessä. Vaikka useat ovat kuulleet Devereuxista ja/tai lukeneet hänen kirjojaan, niin moni ei ole perillä siitä, että Devereuxin mielestä näillä maavaloilla ilmeisesti on myös alkeellinen äly ja ne pystyvät reagoimaan ihmisen tekemisiin, ehkä jopa ajatuksiin.

Brookesmith puolestaan on julkaissut useita ufoaiheisia kirjoja, kuten käy ilmi yo. luettelosta. Onkin aika yllättävää, että nämä kaksi henkilöä ovat lyöttäytyneet yhteen ja kirjoittaneet otsikossa mainitun kirjan. Yhteistyö näyttääkin rajoittuvan tähän ainoaan kirjaan, eikä sitä ole jatkettu.

Ufologiassa on monta eri aluetta. Ufologian ytimen muodostaa niin sanottujen tavallisten ihmisten tekemät havainnot. Näitä onkin tuntematon määrä, koska usein havaitsija ei ilmoita havainnostaan minnekään. CUFOS-järjestö USA:ssa on kuitenkin kerännyt tiedossa olevat tapaukset tietopankkiin ja se sisältää erään tiedon mukaan 111500 tavallisten ihmisten tekemiä havaintoja. Monet tutkijat ovat arvelleet, että vain joka 10:s havainto tulee tutkijoiden tietoon. Näitä tavallisten ihmisten tekemiä havaintoja useat ufotutkijat sitten ovat tutkineet, kuten esim. Hynek.

Sitten on erikseen olemassa ns. kontaktihenkilöt, jotka olivat muodissa etenkin 1950-luvulla. Nämä olivat jatkuvasti yhteydessä avaruusolentoihin ja tekivät matkoja avaruuteen heidän aluksissaan ja levittivät ihmiskunnalle avaruusolentojen viisauksia, jotta ihmiskunta parantaisi tapojaan. Nämä kontaktihenkilöt usein kirjoittivat kirjoja avaruusmatkoistaan, antoivat haastatteluja ja järjestivät kokouksia, joissa he luennoivat matkoistaan. Näitä kontaktihenkilöitä oli liikkeellä etenkin 50 vuotta sitten, heidän joukossaan Adamski, Menger, Fry, Bethurum jne. Näitä kontaktihenkilöitä on ollut vain kourallinen. Näitä kontaktihenkilöitä ei pidä missään nimessä sekoittaa tai rinnastaa "tavallisiin havaitsijoihin", joilla ei ole yleensä mitään kiinnostusta ufoihin ja usein vain tahtovat unohtaa koko havainnon. He ovat saaneet monta kertaa katkerasti kärsiä siitä, että ylipäänsä ovat ilmoittaneet havainnostaan.

Oma alansa ufologiassa muodostaa sitten skeptikot, jotka eivät usko mihinkään, eivätkä myöskään tahdo uskoa mihinkään "outoon". He puhuvat usein "tieteen nimissä" ja ovat sitä mieltä, että juuri he edustavat tiedettä. Niin hassua kuin se onkin, niin tunnetuimmat skeptikot eivät kuitenkaan itse edes ole tiedemiehiä. Esim. tunnettu skeptikko Philip Klass on ilmailutoimittaja. Varsin usein nämä skeptikot suuntaavat kritiikkinsä juuri näihin kontaktihenkilöihin ja ohittavat kaikki ns. tavallisten ihmisten havainnot.

Viime vuosina on julkisuuteen noussut myös uusi ryhmä ufoharrastajia eli tiedemiehiä, jotka oman erikoisalansa näkökulmasta tarkastelevat ufoilmiötä ja yrittävät keksiä selitystä siihen. Ikävä kyllä on olemassa useitakin esimerkkejä siitä, että nämä tiedemiehet ovat tutustuneet ufologiaan vain pinnallisesti ja usein, samoin kuin skeptikot, suunnistavat katseensa juuri kontaktihenkilöihin (taas) ja kertovat näistä.

Kun tutustuu tähän Devereuxin ja Brookesmithin kirjaan, niin huomaa nopeasti, että tässä kirjassa on tehty juuri näin. Kirjassa on annettu valtavasti tilaa eri kontaktihenkilöille ja heidän lahkoilleen. Kaikki ajateltavissa olevat kontaktihenkilöt ja eri lahkot käydään tunnollisesti läpi ja esitellään niitä. Tämän lisäksi uhrataan valtavasti tilaa eri elokuville ja TV-sarjoille, jotka jotenkin ovat liittyneet avaruusmatkailuun tai ufoihin ja tuodaan esille, miten nämä sarjat ovat vaikuttaneet ihmisiin.

Lukija ihmettelee jo tässä vaiheessa, että minne ne kaikki "tavallisten ihmisten" havainnot ovat unohtuneet? Niistä kun ei puhuta sanaakaan, paitsi lyhyt maininta Arnoldin havainnosta. Myöhemmin kirjassa sitten siirrytään salaliittojen, ley-linjojen, viljakuvioiden ja Santillin humanoidifilmin kautta Devereuxin suosimaan maavaloteoriaan.

Myös tässä kirjassa tuodaan vahvasti esille ajatus, että näillä maavaloilla olisi jonkinlainen alkeellinen äly. Kirjassa viitataan myös muihin tutkijoihin ja havaitsijoihin, jotka ovat kiinnittäneet huomiota samaan asiaan:

- Kenney ja Wright nimiset geologit olivat ajaneet takaa ns. Marfa-valoja Teksasissa ja sanoivat, että "valot olivat ehdottomasti älykkäitä".

- Dorothea Sturm palveli metsäpalovartijana Yakimassa ja sanoo, että hän oli vakuuttunut siitä, että "valot tiesivät milloin niistä puhuttiin".

- Project Hessdalenin jotkut tutkijat olivat varmoja siitä, että valot olivat interaktiivisia.

- Täysin saman sanoi Harley Rutledgen tutkimusryhmän jäsenet Piedmontin valoista.

- Kirjailija John Keel oli ollut tutkimassa valoja Ohio Valleyssa ja kertoi, miten hän oli havainnut vaaleanpunaisten valopallojen hyppivän pois hänen taskulamppunsa valokeilasta. Hän oli vakuuttunut siitä, että valopalloilla oli alkeellinen äly.

- Biologi Frank Salisbury oli ollut tutkimassa ufoaaltoa Uintahissa, Ohiossa ja sanoi, että paikalliset asukkaat olivat vakuuttuneita siitä, että sikäläiset valoilmiöt käyttäytyivät interaktiivisesti.

Michael Persinger ja Gyslaine Lafrenière ehdottavat eräänlaisen superälyn olemassaoloa, jota kutsutaan "Geopsyykkeeksi". Vuonna 1986 Livingston Gearhart ja Michael Persinger suorittivat myös tilastotutkimuksen siitä, miten ns. poltergeistilmiöt liittyivät muutoksiin geomagneettisessa kentässä ja havaitsivat, että oli olemassa selvä korrelaatio geomagneettisen aktiviteetin ja poltergeistaktiviteetin välillä.

Selittävätkö nämä maavalot sitten ufoja? Kirjan tekijöillä ei ole varmaa vastausta siihen, mutta toteavat, että on ihmeellinen sattuma, että ufoja havaitaan samanaikaisesti kuin maavaloja havaitaan. Ovat ne sitten yksi ja sama ilmiö tai ovatko ne olemassa rinnakkain tai samanaikaisesti, siihen kysymykseen kirjan tekijöillä ei ole vastausta.

Mielenkiintoisena asiana voidaan todeta, että Devereux on itse kaksi kertaa havainnut ufoja. Ensimmäisen kerran hän näki pyöreän, aivan mustan kohteen Itä-Englannissa vuonna 1967. Kohde oli niin musta, ettei hän pystynyt sanomaan oliko se pallo, syrjällään oleva kiekko vai reikä avaruus-ajassa, joka imi itseensä fotoneja. Kohteen läpimitta oli useita metrejä ja se lensi juuri puiden latvojen yllä ja näytti ajavan takaa autoa, jossa Devereux ja hänen ystävänsä olivat. Toisen kerran Devereux näki niinikään vuonna 1967 hehkuvan oranssinvärisen suorakaiteen, joka lensi peltojen yllä Kentin lähellä sijaitsevassa Bromleyssa. Useat muut havaitsijat näkivät saman kohteen, joka pysähtyi, jonka jälkeen se muutti muotoaan useaan otteeseen ja lopuksi lyyhistyi epämääräiseksi pilveksi, joka himmeni ja himmeni kunnes haihtui pois.

Lopuksi Devereux toteaa, että hänen mielestään ufologia kulkee nykyisin kahdella rinnakkaisella junaraiteella, eikä näillä ole mitään tekemistä toistensa kanssa, vaikka moni uskoo niin. Toisella raiteella kulkee perinteiset ufohavainnot ja toisella raiteella kulkee sieppaukset, eikä niillä Devereuxin mukaan ole mitään tekemistä toistensa kanssa.

Björn Borg, 29.3.2004


Hanki kirja amazon.com'ista.

takaisin ]