Yhdistys Tutkimus Arkisto Kirjat Linkit Sivukartta
Myynnissä
Kirjatilaus
Kirjaesittelyt
Käytetyt kirjat

UUTISET


Copyright ©
1999-2016
UFO-Finland ry

Kirjat > Kirjaesittelyt

Clary, David A.:

Before and After Roswell: The Flying Saucer in America,1947-1999

Xlibris Corporation 2000. 277 sivua

"Tämä Roswell-kirja kertoo lähinnä muista Roswell-kirjoista. Se on skeptikon kirjoittama skeptinen kirja, jossa ei anneta mitään arvoa ufoille eikä ufologialle".

Claryn mukaan kaikki ufohavainnot johtuvat siitä, että havaitsija on erehtynyt, eikä tunnistanut tavallista ilmiötä. Mutta tämä onkin ymmärrettävää, koska suurin osa havaitsijoista tekijän mukaan ovat peräkylien kouluttamattomia ihmisiä.

Kirjan otsikot ovat kummallisia - lastenloruja muistuttavia - eikä kerro lukijalle yhtään mitään ko. luvun sisällöstä. (Esim. 'Catch a Falling Star and Put It in Your Pocket', 'My Little Toy', 'My Little Toy Balloon', 'Bury Me Not on the Lone Prairie' ja When the Moon Hits Your Eye' jne.). Vai ovatko ne laulujen nimiä?

- Arnoldin havaintoa selostetaan lyhyesti ilman selitystä, mutta Mantell ajoi takaa Venusta.

- Matkustajakoneen lentäjien Chiles ja Whittedin havaitsema sylinteri oli meteori ja Gormanin tunnettu 'taistelu' taivaalla johtui siitä, että hän 'taisteli' valaistun ilmapallon kanssa.

- 'Ilmailutoimittaja' (kaikki muut lähteet puhuvat aina majurista) Donald Keyhoe oli yksinkertainen typerys, jonka isänmaallisuus oli kyseenalainen.

- Kenraali Twiningin kuuluisasta muistiosta vuodelta 1947 (joka on toistettu kokonaisuudessaan esim. allekirjoittaneen kirjassa 'Tosiasioita ufoilmiöstä') Clary poimii vain hänelle sopivat kohdat, kuten Twiningin viittaukset siihen, että jotkut havainnot ovat saaneet luonnollisen selityksen.

- Hynek 'oli yhteistyössä' Keyhoen kanssa.

- Roswellin tapauksessa kyseessä oli tietysti Project Mogulin ilmapallot.

- Viljakuviot kiehtoivat niihin uskovia, kunnes kepposten tekijät astuivat esille ja kertoivat, että he olivat tehneet niitä.

- Ns. 'Marskasvot' ovat vain kallio, jonka tuuli ja vesi ovat muovanneet (Clary taisi muuten vuonna 2000 olla ainoa ihminen maailmassa, joka tiesi varmuudella, että Marsissa on ollut vettä).

- Ns. karjansilpomiset olivat vain mielikuvitusta ja ilmiö katosi 1970-luvulla.

- Area 51 on suljettu (mm. Discovery-kanavalta on tullut viime aikoinakin dokumenttifilmejä, joiden mukaan Area 51:n tukikohta vain on kasvanut vuosien varrella).

Välillä allekirjoittanut joutuu miettimään, että puhuuko Clary ollenkaan samasta alasta kuin siitä, johon allekirjoittanut on tutustunut. Tapausselostukset ovat niin ylimalkaisia ja summittaisia ja selitykset niin yksinkertaisia. Kun Clary kertoo Roswellin tukikohdan lehdistöupseerin Hautin kuuluisasta lehdistötiedotteesta (jossa kerrotaan, että lautanen on otettu talteen), niin Claryn logiikkaa heittää täydellisen kuperkeikan. Clary kertoo ensin pitkään, miten Haut oli julkaissut ko. lehdistötieotteen omin päin, kysymättä siihen lupaa esimieheltään. Tämän jälkeen Clary ryhtyy sättimään ufokirjailijoita, jotka kirjoissaan ovat väittäneet päinvastaista, eli että Haut julkaisi tiedotteen esimiehensä käskystä. Allekirjoittanut ei tajua mitä järkeä tässä Claryn tekstissä on. Haut'han on lukemattomissa haastatteluissa kertonut, että hän julkaisi tiedotteen nimenomaan esimiehensä käskystä, aivan niin kuin monet ufokirjailijat ovat kertoneet. Ja jokainen, joka on ollut armeijassa tietää, että asiat hoidetaan juuri sillä tavalla, että esimies käskee ja alainen tottelee.

Hyvin outoja ovat myös Claryn väitteet, että Robertsonin-paneelin raportti vieläkin olisi salainen (se julkistettiin jo kauan sitten) tai että Ruppelt kirjoitti kaksi kirjaa (Ruppelt kirjoitti yhden kirjan, jonka uusintapainokseen tuli muutama luku lisää). Claryn väittämä, että 'päiväkiekko' -sanaa olisi aikaisemmin käytetty sanan 'ufon' sijasta, ei pidä paikkansa. Päiväkiekkohan on yksi Hynekin havaintoluokka.

Missään ei kerrota, kuka kirjan tekijä, David A. Clary on? Ottaen huomioon sen, että hän kirjassaan hyvin perusteellisesti esittelee Hollywoodin kaikki avaruusfilmit ja -sarjat (ja jostain syystä myös muitakin filmejä, kuten esim. Rambo-filmit), niin saattaa hyvin olla, että kyseessä on filmiharrastaja tai filmihistorioitsija, joka on päättänyt myös kirjoittaa ufokirjan. Clary julkaiseekin 10-sivuisen liitteen, jossa kaikki avaruus/ufofilmit ja -sarjat on lueteltu.

Vähitellen kuva tämän kirjan tekijästä tulee selvemmäksi ja ilmenee, että itse asiassa hän syyttääkin Hollywoodia ja nykyisin televisiokanavia ufohysterian lietsomisesta ja synnyttämisestä. Tästä syystä Claryn kirjassa onkin yhteensä seitsemän otsikkoa, joiden nimet ovat mm. 'Attack of the Saucer Movies I-V ja Last Attack of the Saucer Movies' (suunnilleen 'Lautaselokuvien hyökkäykset I-V ja Lautaselokuvien Viimeinen Hyökkäys'). Clary käykin systemaattisesti läpi kaikki avaruus/ufofilmit ja -sarjat ja hänen luettelossaan on mukana monta aika tuntematontakin filmiä ja sarjaa.

Yksi asia, joka pistää silmään kirjassa on se, että Clary toistuvasti mainitsee Pommin ja puhuu siitä ja palaa siihen lukemattomissa yhteyksissä. 'Pommilla' hän tarkoittaa tietysti atomipommia, joka hänen mukaansa on pelästyttänyt ihmisiä niin, että he sitten näkevät ufoja ja kaiken maailman muita ilmiöitä.

Kun tutustuu lähemmin kirjaan, niin huomaa myös, että sen sisältö 70-prosenttisesti koostuu muiden Roswell-kirjojen esittelystä, analyysistä ja kritiikistä. Näyttääkin siltä, ettei Clary ole syventynyt ufologiaan niin paljoa, kuin ensi silmäyksellä luulisi. Merkkinä tästä on se sama kuin aina näissä tapauksissa, eli tekijä ei saa henkilöiden nimiä kirjoitettua oikein kirjaansa. Tässäkin kirjassa näitä esimerkkejä löytyy sieltä sun täältä:

Hillenkoeter (po. Hillenkotter)
Travis Walters (yhdessä paikassa, po. Travis Walton)
Hoaglund (po. Hoagland)

Kirjan lopussa julkaistaan pitkä ja mahtavan näköinen kirjallisuusluettelo, joka ensin tekee lukijaan vaikutuksen. Kun luetteloa tutkii hiukan tarkemmin, niin havaitsee kuitenkin, että se suurimmaksi osaksi sisältää kirjoja, jotka eivät liity ufologiaan ollenkaan, vaan CIA:han, USA:n valtakoneistoon, USA:n politiikkaan ja muihin aiheisiin. Kirjallisuusluettelo sisältää yhteensä 295 kirjaa, joista vain 146 liittyvät ufoihin tavalla tai toisella. Toiset eivät siis liity ufoihin mitenkään. Miksi hän ufokirjassa luettelee kaikkia näitä muita kirjoja, jää allekirjoittaneelle epäselväksi. Sama koskee lehtiartikkeleita, joihin Clary viittaa kirjassaan; näitä on valtava määrä, jotka eivät liity ollenkaan ufoihin.

Luettuani Claryn kirjan, niin epäilen myös, ettei hän ole tutustunut kaikkiin luettelemiinsa ufokirjoihinkaan, koska itse tekstistä puuttuu useimmiten viitteitä kirjallisuusluettelon ufokirjoihin. Sen jälkeen kun olin kirjoittanut tuon edellisen lauseen, niin sainkin odottamatta vahvistusta käsitykselleni. Löysin nimittäin kirjallisuusluettelosta Edgar Fouchen ja Brad Steigerin kirjan 'Alien Rapture', joka sattumalta oli myös minulla luettavana jokin aika sitten, mutta jota en kelpuuttanut omien kirjojeni lähdemateriaaliksi. Syy? Koska se on romaani. Sen sijaan Clary näyttää käyttäneen Jerome Clarkin kirjaa "The UFO Book" ahkerasti tietolähteenä.

Ufologiassa on tärkeätä, ettei vajoa vain omiin käsityksiinsä ja juutu niihin. Asiallisen ufologin pitää tutustua ilmiön kaikkiin puoliin, myös skeptisiin. Suosittelen tätä kirjaa skeptikoille, jotka edelleen tahtovat jatkaa skeptikkoina.

Björn Borg, 16.9.2004

takaisin ]