Yhdistys Tutkimus Arkisto Kirjat Linkit Sivukartta
Myynnissä
Kirjatilaus
Kirjaesittelyt
Käytetyt kirjat

UUTISET


Copyright ©
1999-2016
UFO-Finland ry

Kirjat > Kirjaesittelyt

Ledger, Don & Styles, Chris:

Dark Object: The World's only Government-Documented UFO Crash

Dell Publishing, New York, N.Y. 2001. 169 sivua

Kanadalainen Shag Harbourin tapaus on eräs ufologian merkillisimmistä tapauksista. Eräs sukeltaja sanoi asiasta: "Se ei tullut tältä planeetalta".

Lokakuussa 1967 jokin syöksyi kanadalaisen Shag Harbourin sataman veteen. Useat silminnäkijät, niiden joukossa tämän kirjan toinen tekijä Chris Styles, luulivat että kyseessä oli veteen syöksyvä lentokone ja hälyttivät poliisin. Kanadalaisen lentoyhtiön Air Canadan DC-8:n kapteeni ja perämies havaitsivat taivaalla oudon valtavan suorakaiteen muotoisen valaisevan kohteen, jota seurasi joukko pienempiä valoja. Kohteet lensivät rinnakkaisella kurssilla lentokoneen kanssa. He näkivät kaksi valtavaa räjähdystä ja raportoivat havainnostaan viranomaisille laskeuduttuaan.

Merellä olevat kalastusalukset havaitsivat taivaalla neljä punaista valoa, jotka näkyivät myös tutkassa. Kalastusalusten miehistöt tarkkailivat niitä myös kiikareilla ja raportoivat niistä rannikkovartiostolle, joka pyysi kalastusaluksia jatkamaan valojen tarkkailua. Valot olivat niin voimakkaat, että ne häikäisivät silmiä.

Rannalla oli myös ammattivalokuvaaja Will C. Eisnor, joka kahden ystävän kanssa oli rannalla polttamassa Eisnorin vanhaa purjevenettä. Eisnor havaitsi taivaalla kolme suurta paikallaan olevaa valaisevaa kohdetta ja haki kameran autostaan ja otti kohteista valokuvan viiden minuutin aikavalotuksella.

Poliisi saapui paikalle ja lähti merelle kalastusaluksilla, koska olettivat kyseessä olevan veteen syöksyvä lentokone, mutta havaitsivat hämmästyksekseen vedenpinnan alla liikkuvan jonkin valaisevan kohteen, sekä merkillistä keltaista vaahtoa, joka ajeli virran mukana oletetusta tapahtumapaikasta. Mitään ruumiita tai lentokoneen osia etsijät eivät kuitenkaan löytäneet. Kanadan laivasto lähetti paikalle sukeltajia etsimään oletettua lentokoneen hylkyä, mutta eivät kertoneet kenellekään mitään siitä, olivatko löytäneet jotakin vai ei. Lehdet kirjoittivat tapauksesta lyhyesti, mutta koska mitään ei löytynyt merestä, eikä mikään lentokone ollut kadonnut, niin asia unohdettiin vähitellen.

Kolmekymmentä vuotta myöhemmin toinen tämän kirjan tekijä, Chris Styles, muistaa miten hän itse oli ollut silminnäkijä tapaukselle ja kiinnostuu siitä ja ryhtyy etsimään lisätietoja tapauksesta lehtien arkistoista ja viranomaisten asiakirjoista. Hän tekee systemaattista jäljitystyötä ja löytääkin suuren määrän muita silminnäkijöitä ja haastattelee heitä. Hän löytää tapausta tutkineet poliisit, sekä em. raportit kalastusalusten ja lentäjien havainnoista. Vähitellen Styles huomaa, että juttu onkin paljon suurempi kuin mitä hän osasi alunperin kuvitellakaan.

Stylesin tutkimuksissa ilmenee myös, että Kanadan ja USA:n laivastot olivat yhdessä lähettäneet lukuisia sota-aluksia Shag Harbourista vähän matkan päässä olevalle Shelburnen alueelle ja suorittaneet siellä laajamittaista sukellustoimintaa yli viikon ajan. Samalla sotilaat olivat eristäneet koko alueen ja mm. ottaneet haltuunsa lähistöllä sijaitsevan majakan.

Styles ryhtyy jäljittämään operaatiossa mukana olleita sukeltajia ja onnistuukin jäljittämään kolme sukeltajaa, joista kaksi kieltäytyy kertomasta mitään vielä näinkin pitkän ajan jälkeen. Kolmas, Harry-niminen sukeltaja, suostuu ensin tapaamaan Stylesia ja keskustelemaan hänen kanssaan asiasta, mutta muuttaa mielensä sen jälkeen kun hän oli puhunut entisten sukeltajatoveriensa kanssa asiasta. Styles yrittää urkkia Harrylta tietoja vielä myöhemmin puhelimitse useita kertoja ja onnistuu kerran suututtamaan Harryn siinä määrin, että Harry huutaa puhelimeen: "En tiedä mistä pohjassa oleva esine oli tullut, tai mikä se oli, mutta voin kertoa sen, ettei se ollut kotoisin tältä planeetalta! älkää soittako minulle enää!" Tämän jälkeen Harry paiskasi puhelimen kiinni.

Shag Harbourin tapaus on merkittävä siitä syystä, että tapaukselle löytyy runsaasti silminnäkijöitä ja viranomaiset tutkivat asiaa perusteellisesti. Arkistoista on löytynyt useita asiakirjoja, jotka kertovat tapauksesta, mm. eräs asiakirja, johon on merkitty sana "UFO", joka on vielä alleviivattu kolme kertaa.

Shag Harbourin tapauksesta on, paitsi yllämainittu kirja, myös tehty dokumenttifilmi vuonna 2000 ja tätä filmiä on näytetty Discovery-kanavalla kymmeniä kertoja viime vuosien aikana. Samalla tavalla kuin kirjalla on mitäänsanomaton nimi "Dark Object" ("Tumma kohde"), niin yhtälailla filmillä on epäonnistunut nimi "The New Roswell" ("Uusi Roswell"). Kumpikaan nimi ei kerro lukijalle/katsojalle, että kirja/filmi liittyy juuri Shag Harbouriin. Filmillä on kyllä alaotsikkona nimi "The Shag Harbour Incident", mutta tätä alaotsikkoahan ei aina mainita.

Edellä mainittu ammattivalokuvaaja Will C. Eisnorin viiden minuutin aikavalotuksella otettu valokuva onnistui täydellisesti. Värikuvassa näkyy kolme tarkasti rajattua kohdetta, joista yksi on pystyssä oleva kapea soikiomainen punainen kohde. Toinen on niinikään pystyssä oleva paksumpi, miltei pyöreä, soikionmuotoinen sininen kohde ja kolmas on huomattavasti pienempi pyöreä punainen kohde. Kuvan alareunassa näkyy kaupungin valoja ja kohteitten takana usean tähden valojuova. (Aikavalotuksessa tähdet piirtyvät juovina filmille, koska maapallo pyörii. Teräväreunaiset oudot kohteet sen sijaan ovat pysyneet paikoillaan koko valotuksen aikana).

Merkillistä tässä asiassa on se seikka, että vaikka tätä valokuvaa näytetään mainitussa dokumenttifilmissä, niin jostain kummallisesta syystä sitä ei julkaista yllämainitussa kirjassa, vaikka siitä kyllä kerrotaan. Mitään selitystä ei anneta sille, että valokuvaa ei julkaista kirjassa.

Kun ottaa huomioon kaikki Shag Harbouriin liittyvät tekijät, kuten silminnäkijät ilmassa, merellä ja maissa, kalastusalusten tutkahavainnot, kiikareilla tehdyt havainnot, Eisnorin valokuva, poliisitutkimukset, laivaston tutkimukset, sukeltajan lausunto, lehtikirjoitukset ja asiasta kertovat asiakirjat, niin on kyllä todettava, että Shag Harbour puolustaa hyvin paikkansa ufologian historiakirjoissa. Todettakoon vielä että myös Condon-komitea tutki tätä tapausta (Case-tutkimus nro. 34), mutta jätti sitä ilman selitystä.

Todettakoon lopuksi reunahuomautuksena, että markkinoille tuli jo 1960-luvulla kirja, jonka amerikkalainen toimittaja oli kirjoittanut Shag Harbourista. Tuon kirjan tekijä oli kuitenkin erehtynyt paikkakunnasta ja sen sijaan että olisi matkustanut Shag Harbouriin Kanadaan, niin hän matkusti erehdyksessä samannimiselle paikkakunnalle USA:ssa, jossa hän majoittui erääseen matkustajakotiin. Tuo kirja kertoo sitten toimittajan ufokeskusteluista matkustajakodin omistajan tyttären kanssa, eikä muusta ja lukija jääkin ihmettelemään, miksi tuota kirjaa ylipäänsä on kirjoitettu tai julkaistu.

Björn Borg, 3.112004

takaisin ]