Yhdistys Tutkimus Arkisto Kirjat Linkit Sivukartta
Myynnissä
Kirjatilaus
Kirjaesittelyt
Käytetyt kirjat

UUTISET


Copyright ©
1999-2016
UFO-Finland ry

Kirjat > Kirjaesittelyt

Rutkowski, Chris:

Abductions & Aliens. What's Really Going On?

Fusion Press, London 2000. 240 sivua

"Vuoden 1995 keskivaiheille saakka Ottawassa sijaitseva Kanadan Kansallinen Tutkimusneuvosto (National Research Council, NRC) keräsi uforaportteja. Koska neuvosto oli kiinnostunut nimenomaan meteoreista, niin tämä tarkoitti sitä, että kaikki raportit, jotka eivät vastanneet meteorikuvausta, siirrettiin erääseen arkistoon, eikä niitä tutkittu. Kun ufotutkijat myöhemmin ovat tutkineet näitä syrjään siirrettyjä raportteja, he ovat löytäneet poliisien ja sotilaiden lähettämiä lähituntumaraportteja; lentäjien antamia raportteja ohjausliikkeitä suorittavista valoista ja raportteja tapauksista, joissa on ollut mukana satoja havaitsijoita."

Winnipegistä kotoisin oleva kanadalainen ufotutkija ja tähtitieteilijä Chris Rutkowski on tutkinut ufoja 25 vuoden ajan. Rutkowski on fil. kand. (BSc) pääaineena tähtitiede ja MEd (erikoistunut tähtitieteen opettamiseen), sekä Royal Astronomical Society of Canada, Winnipeg Centren entinen puheenjohtaja. Rutkowski kiinnostui ufoista, kun hän 1970-luvulla työskenteli kanadalaisessa observatoriossa ja joutui vastaamaan yleisöltä tuleviin ufotiedusteluihin.

Rutkowski kertoo, että vuoden 1995 keskivaiheille saakka Ottawassa sijaitseva Kanadan Kansallinen Tutkimusneuvosto (National Research Council, NRC) keräsi uforaportteja. Uforaportit olivat peräisin niin tavallisilta kansalaisilta kuin poliiseilta että sotilashenkilöstöltä. Tutkimusneuvosto keräsi näitä raportteja sen johdosta, että vuosikymmeniä aikaisemmin eräät tiedemiehet olivat olleet kiinnostuneita meteoreista ja keräsivät tietoja näistä.

Eräs neuvoston tähtitieteilijöistä, Peter Millman, suhtautui varsin skeptisesti ufoihin. Millman selitti mm. erästä tunnettua laskeutumistapausta vuodelta 1974 sillä, että viljaan syntynyt kuvio oli sienien aiheuttama. Millman ei kuitenkaan ollut edes tutkinut tapausta itse eikä ollut perillä siitä, että sienet eivät milloinkaan synnytä tällaisia ympyröitä viljaan. Koska neuvosto oli kiinnostunut nimenomaan meteoreista, niin tämä tarkoitti sitä, että kaikki raportit, jotka eivät vastanneet meteorikuvausta, siirrettiin arkistoon eikä niitä tutkittu. Myöhemmin raportit siirrettiin Kansallisarkistoon, jossa niistä poistettiin kaikki tiedot raportin antajasta, eli nimi, osoite ja puhelinnumero.

Kun ufotutkijat myöhemmin ovat tutkineet näitä raportteja, he ovat löytäneet poliisien ja sotilaiden lähettämiä lähituntumaraportteja; lentäjien antamia raportteja ohjausliikkeitä suorittavista valoista ja raportteja tapauksista joissa on ollut mukana satoja havaitsijoita. Koska kaikki tiedot havaitsijoista oli poistettu, näitä tapauksia ei voitu tutkia.

Esimerkkinä Rutkowski kertoo kuitenkin raportista, jossa 8-vuotiaan pojan äiti kertoo, että hän uskoo, että hänen poikansa oli siepattu ufoon maaliskuussa 1996. Poika oli kertonut, että yöllä pieni humanoidi oli tullut hänen huoneeseensa ja ottanut hänet mukaansa ufoon. Pojan kertomuksen mukaan hän oli leijunut ulos ikkunasta ufoon, jossa oli viisi muuta humanoidia odottamassa häntä. Poika kertoi, että ufossa oli pehmeät vaaleanpunaiset seinät, jotka haisivat maalille. Olennot kommunikoivat pojan kanssa telepaattisesti ja suorittivat hänelle erilaisia kokeita. Pojan mukaan olennot tutkivat nimenomaan hänen rintakehäänsä ja aivojaan. Tapauksen jälkeen poika piirsi useita kuvia olennoista ja ufosta ja hänen äitinsä havaitsi pojan rinnassa jälkiä, jotka muodostivat suorakulmaisen hevosenkengän muotoisen kuvion.

Kanadalaisena kirjailijana Rutkowski selostaa myös seikkaperäisesti, niinikään kanadalaisen tutkijan, Persingerin, teoriaa siitä, että maanjäristykset synnyttäisivät ufohavaintoja (= Tektoninen Stressi -teoria). Rutkowski suhtautuu aika skeptisesti tähän teoriaan siitä syystä, että hänen käsityksensä mukaan Persinger on etsinyt näitä yhtymäkohtia liian kaukana toisistaan, ajallisesti ja maantieteellisesti. Kärjistettynä voidaan sanoa, että Persinger, jos jossakin sattuu maanjäristys, niin hän kytkee sen ufohavaintoon, joka ehkä on tehty tuhansienkin kilometrien päässä ja/tai kuukausia tai jopa vuosia etukäteen/jälkikäteen.

Rutkowski tekee kuitenkin erään varsin merkittävän havainnon, jota nähtävästi ei kukaan muu ole älynnyt tehdä aikaisemmin. Suurin osa ufohavainnoistahan voidaan selittää asiantuntijoiden toimesta (= Kuu, Venus, tähti, meteori, lentokone, jne.). Kun Persinger on tutkimuksissaan kytkenyt yhteen maanjäristykset ja ufohavainnot, niin hän on useimmissa tapauksissa käytännössä kytkenyt yhteen maanjäristykset ja Kuun, Venuksen, tähdet, meteorit, lentokoneet jne.! Tässä on nyt miettimistä TST-teoriaa kannattavien ufotutkijoiden keskuudessa! On varsin merkillistä, ettei kukaan muu ole ajatellut tätä tosiasiaa aikaisemmin!

Rutkowski kertoo myös merkillisestä Dorothy Izatt -nimisestä naisesta, joka vuosien varrella on toistuvasti valokuvannut eri kameroilla ja kaitafilmikameroilla ufoja. Rutkowskin mukaan Izattilla on 2400 metrin edestä filmiä ufoista. Sillä ei ole merkitystä, mikä kamera Izattille annetaan käteen.

Selostettuaan useita sieppaustapauksia Rutkowski kysyy itseltään, onko sieppausilmiö todellinen vai ei? Sieppaavatko muukalaiset todellakin ihmisiä vai onko koko ilmiö olemassa vain ihmisen mielessä? Rutkowski vertailee kolme sieppaustapausta:

a) Nainen, joka oli saanut koulutusta psykologiassa. Nainen piti tarkkaa kirjaa kokemuksistaan ja oli itse sitä mieltä, etteivät sieppaukset voineet olla todellisia, mutta ne VAIKUTTIVAT AIVAN TODELLISILTA.

b) Nainen, joka kääntyi oman lääkärinsä puoleen. Lääkäri passitti hänet psykiatrille, joka vuorostaan passitti naisen moneksi kuukaudeksi mielisairaalaan, koska nainen itse ei pystynyt sanomaan, olivatko kokemukset TODELLISIA VAI EIVäT.

c) Mies, jota siepattiin toistuvasti. Muukalaiset antoivat miehelle yksityiskohtaisia neuvoja siitä, miten hänen piti käyttäytyä esim. päivän aikana. Miehen mukaan sieppaukset ja muukalaiset olivat TODELLISIA.

Tutkittuaan sieppausilmiötä yli kymmenen vuoden ajan, Rutkowski toteaa ettei pysty sanomaan sittenkään, tapahtuvatko sieppaukset todellisuudessa vai eivät. Rutkowski viittaa eri teorioihin ja toteaa, ettei yhtäkään näistä teorioista ole todistettu SITä OIKEAKSI teoriaksi. Rutkowski toteaa, että monen asiantuntijan mielestä sieppausuhrit ovat normaaleja ihmisiä. Toisaalta taas on todettava, ettei kaikki käyttäytymishäiriöt tule esille tavanmukaisissa psykologisissa testeissä. Toisaalta taas eräs tutkija on käynyt systemaattisesti läpi eräiden mielisairaaloiden potilaskirjoja, eikä löytänyt niistä ainoatakaan potilasta, joka olisi väittänyt olevansa sieppausuhri.

Rutkowskin mukaan on olemassa uusi ilmiö, jota hän kutsuu sieppaussyndroomaksi (Alien Abduction Syndrome, AAS). Jostakin syystä on olemassa ihmisiä, jotka TODELLA USKOVAT tulleensa siepatuiksi. Tämä saattaa liittyä laukaisevaan tekijään, joka voi johtua siepatun tyytymättömyydestä elämäänsä, stressistä, kotioloista, perheongelmista, työtovereiden painostuksesta, raiskauksesta, kemiallisesta epätasapainosta tai lapsuudessa tapahtuneesta hyväksikäytöstä. Psykologit ja psykiatrit vähitellen ovat ryhtyneet tiedostamaan tätä ilmiötä ja suhtautumaan siihen vakavasti. Rutkowski toteaa samalla, että on pyrittävä siihen, että päästään irti harrastelijaterapeuteista ja kertoo parilla esimerkillä, miten harrastelijaterapeutit olivat aiheuttaneet suoranaista vahinkoa sieppausuhrille, kun tämä haki apua ongelmiinsa. Rutkowski toteaa samalla, että tavallinen ufotutkija, olipa hän miten sympaattinen tahansa, ei ole oikea henkilö sieppausuhrin auttamisessa, vaan että tämä tehtävä kuuluu koulutetuille psykologeille ja psykiatreille.

Rutkowski toteaa kuitenkin, että jos sieppausuhri marssii suoraan ammattiauttajan vastaanotolle, ja jos tämä ammattiauttaja ei ole ollenkaan tutustunut sieppausilmiöön, niin tämäkin saattaa johtaa huonoon lopputulokseen; eräs psykiatri oli, kuultuaan sieppausuhrin omasta suusta, ettei hän pystynyt sanomaan oliko kokemus todellinen vai ei, passittanut siepatun suoraan mielisairaalaan.

Rutkowski toteaa saman, kuin moni muu asiantuntijakin, että sieppausuhrit yleensä ovat täysin normaaleja ihmisiä. Oikea henkilö sieppausuhrin auttamisessa on näin ollen koulutettu psykologi tai psykiatri, joka on PERILLä sieppausilmiön olemassaolosta. Rutkowski kysyykin psykologeilta ja psykiatreilta että "tarkoittaako tämä sitä, että sieppausuhrit ja kontaktihenkilöt ovat skitsofreeneja, vai tarkoittaako se että ko. henkilöt reagoivat 'normaalilla tavalla' epätavalliseen ärsykkeeseen"?

Kirjan lopussa olevassa liitteessä Rutkowski tuo esille Muukalaisten Pätemättömyys Teorian (Alien Incompetency Theory, AINT), eli Yhtenäisen Teorian Joka Selittää Ufoilmiön ja Samalla Myös Sieppausilmiön:

- Vaikka muukalaiset kertovat ufossa siepatulle, ettei hän tule muistamaan mitään sieppauksestaan, niin on olemassa tuhansia ihmisiä, jotka muistavat sen.

- Muukalaiset ilmoittavat usein varsin erilaisia kotipaikkoja.

- Muukalaisten kertomat vierailunsa syyt ovat usein ristiriitaisia. Jotkut muukalaiset kertovat tuhonneensa kotiplaneettansa, eli ovat itse syyllistyneet pahoihin virheisiin.

- Siepatuista poistetut implantit ovat yleensä kaikki erinäköisiä eivätkä vähääkään muistuta mitään elektronista laitetta. Lisäksi nämä implantit ovat olleet eri puolilla kehoa, kuten nenässä, varpaassa, olkapäässä, polvissa jne. On aivan selvää, ettei muukalaisilla ole mitään yhtenäistä käyttäytymissääntöä, koska implantit ovat välillä siellä ja välillä täällä.

- Eräs siepattu kertoo, kuinka hän heräsi aamulla ja huomasi, että hänellä oli sen väriset pikkuhousut, ettei hän edes omistanut sellaisia. Toiset ovat havainneet, että heidän vaatteensa ovat väärinpäin tai jotakin muuta merkillistä. Kaikki tämä viittaa siihen, että muukalaiset ovat pätemättömiä tehtävässään.

- Ufoja on syöksynyt maahan.

- Jos viljakuviot ovat viestejä muukalaisilta, niin miksi ihmeessä he eivät käytä tavallista radiota viljakuvioiden sijaan?

- Jos ns. MIB:it ovat olemassa, niin he ovat uskomattoman typeriä ja kömpelöitä.

- Ns. kontaktihenkilöt ovat yhteydessä avaruusolentoihin, jotka ovat kotoisin hyvin eri paikoista. Mitään järkevää tietoa nämä kontaktihenkilöt eivät välitä (esim. miten parannetaan tavallinen flunssa).

Yllä olevissa esimerkeissä piilee koko ufo-ongelman ratkaisu. Selitys on se, että myös kaukana olevassa vieraassa sivilisaatiossa on olemassa kömpelöitä typeryksiä, jotka usein ovat byrokraatteja. Nämä aiheuttavat sekä itselleen että muille valtavia ongelmia. Vieras sivilisaatio on keksinyt lähettää pois nämä typerykset kauas avaruuteen, jotta niistä päästään eroon. Nämä kömpelöt typerykset saapuvat sitten mm. Maahan, mutta eivät itsekään tajua, mikä heidän tehtävänsä oikeastaan on tai miten se pitää hoitaa, tai oliko heillä ylipäänsä joku tehtävä?

Tämä kirja sopii erittäin hyvin psykologeille ja psykiatreille.

Björn Borg, 8.1.2005

takaisin ]