Yhdistys Tutkimus Arkisto Kirjat Linkit Sivukartta
Myynnissä
Kirjatilaus
Kirjaesittelyt
Käytetyt kirjat

UUTISET


Copyright ©
1999-2016
UFO-Finland ry

Kirjat > Kirjaesittelyt

Good, Timothy:

The UFO Report 1990

Sidgwick & Jackson Ltd., London 1989. 224 sivua

Niin kauan kuin nykyajan ufoilmiö on ollut olemassa, on myös pohdittu mikä vaikutus on medialla ihmisten havaintoihin: Kun ihmiset ovat lukeneet ufoista lehdistä ja kirjoista ja nähneet elokuvateattereissa ja televisiossa ohjelmia ufoista ja muukalaisista, niin onko media vastuussa tai osavastuussa ihmisten ufohavainnoista?

Ufotutkijat käyttävät usein ilmaisua "saastuttaminen" tässä yhteydessä. Tällä hiukan ikävällä sanalla ei kuitenkaan tarkoiteta fyysistä saastuttamista vaan psyykkistä "saastuttamista". Esimerkiksi tutkittaessa ufohavaintoa, niin etevän ufotutkijan kuuluu selvittää missä määrin havaitsija on ennestään ufomedian "saastuttama", eli miten paljon hän on kuullut ufoista ennen havaintoa ja missä määrin hän on nähnyt ufofilmejä, paljonko ufokirjoja hän on lukenut, jne. Toisin sanoen pyritään selvittämään missä määrin media on mahdollisesti vaikuttanut havaitsijaan.

Nykyajan sukupolvi on sikäli onnellisessa asemassa, että kun pohditaan tätä median vaikutusta ihmisiin, niin meillä on ollut, ja on, kolme valtavaa tutkimuskenttää, jossa juuri tätä tekijää on voitu tutkia:

a) Entinen Neuvostoliitto, joka oli hyvin suljettu maa. Kuitenkin sielläkin on tehty suuri määrä ufohavaintoja.

b) Kiina, joka esim. Maon aikana oli erittäin suljettu. Myös siellä on tehty suuri määrä ufohavaintoja.

c) Afrikka.

Vaikka tässä kirjassa otetaan esille tapauksia muualtakin, kuten kuuluisa Bentwaters/ Rendlesham -tapaus, Gulf Breeze -tapaus ja Knowles-perheen kokemus Australiassa, niin mielestäni tämän kirjan suurin ansio on siinä, että se osoittaa, että vaikka yhteiskunta on ollut suljettu muualta tulevilta vaikutteilta, niin yhteiskunnassa on silti havaittu ufoja. Toisin sanoen, vaikka median vaikutus on ollut olematon.

Nikolai Lebedev kirjoittaa Neuvostoliiton ufohavainnoista ja nimenomaan Dalnegorskista. Ei kuitenkaan siitä kuuluisasta maahansyöksystä, josta Dalnegorsk tuli tunnettu vuonna 1986, vaan vuoden 1988 ufohavainnoista samalla paikkakunnalla. Lebedev toistaa 17 havaitsijan antamaa raporttia. Syy siihen, ettei Lededev tässä kirjassa puhu vuoden 1986 tapahtumasta johtuu siitä, että kyseessä on vuosikirja, jossa kerrotaan nimenomaan vuosien 1987-1988 havainnoista.

Paul Dong on syntynyt Kiinassa ja muutti myöhemmin Yhdysvaltoihin. Dong palasi Kiinaan ja matkusti ympäri maata luennoimassa ufoista 1980-luvun alussa. Hän oli myös mukana perustamassa Kiinan ensimmäistä ufolehteä Journal of UFO Research vuonna 1981. Dongin mukaan lehden levikki vuonna 1988 oli 325.000 kpl. Dong kertoo myös, että Kiinassa on 36 ufoyhdistystä ja 10 miljoonaa ufoharrastajaa.

Dong kertoo myös Kiinassa vallitsevista erikoispiirteistä. Kun joku on kysynyt Dongilta, miksi edellä mainitun ufolehden levikki ei ole suurempi ottaen huomioon Kiinan väkiluku, niin Dong huomauttaa, että koska Kiinan keskiansio on vain 30 dollaria kuukaudessa, niin kirjat ja lehdet ovat kalliita. Kiinalaiseen tapaan kaikki kirjat ja lehdet lainataan eteenpäin ja näin ollen todellisuudessa lukijoiden määrä saattaa olla hyvin suuri.

Dong kertoo myös, kuinka 24.2.1988 Kantonin Guanzhoussa oli pidetty Kiinan toinen kansallinen ufokonventio, jolloin esitelmöitsijöitä oli "vain" 121 Kiinan 36:sta ufoyhdistyksestä. Kun joku oli ihmetellyt, miksei esitelmöitsijöitä ollut enemmän, niin Dong huomautti, että Kiinassa junalipun varaaminen kestää kuukauden, josta syystä jokaisesta yhdistyksestä oli lähetetty vain kolme edustajaa. Dong kertoo myös, että Kiinassa on tehty 18-minuutin väridokumenttifilmi "UFOs over China", joka on tilattu elokuvateattereihin ympäri maata.

Paitsi että Dong on luennoinut ufoista Kiinassa, niin hän on tietysti myös kerännyt talteen ufohavaintoja. Esimerkkinä Dong kertoo, että Kiinan uutistoimisto 20.3.1988 kertoi Xinjiang-lentoyhtiön lennosta 2606 Beijingista Urumqiin. Koneesta havaittiin koripallon kokoinen valopallo, joka lensi vastakkaiseen suuntaan. Kolmen minuutin kuluttua valopallo muutti kurssiaan pohjoiseen ja jakautui kahteen osaan, toinen toisen yläpuolella. Ylempi oli ympyrän muotoinen ja alempi oli pavun muotoinen. Molemmat osat pyörivät suurella nopeudella. Vihreä halo oli havaittavissa valon ympärillä. Samalla lentokoneen valot sammuivat. Puoli tuntia myöhemmin, kun lento 2011 palasi Guangzhousta Urumqiin, niin toiset ihmiset näkivät saman ufon.

Kirjassa kerrotaan myös, kuinka useat ihmiset havaitsivat ufoja vuonna 1987. Shanghaissa oleva hävittäjälentäjä Mao Xuecheng kertoo, kuinka hänen oli määrä suorittaa rutiinilento 27.8.1987 kello 7.35: "Kun lähestyin ilmatilaa Yangtze-joen yllä, niin havaitsin oikealla puolellani, Jiading maakunnan yllä, erittäin kirkkaan lentävän kohteen. Ryhdyin heti ajamaan takaa kohdetta nopeudella 900 km/h. Kello oli tuolloin 7.57. Tarkkailin kohdetta ja näin, että se vähensi korkeutta. Sen valolähde oli keskittynyt oranssiseen kohtaan ja sen spiraalinmuotoinen vana oli myös oranssinen. Kello 7.59 se ei enää vähentänyt korkeutta, vaan lisäsi sitä ja sen nopeus oli nyt paljon suurempi. 45 sekunnin kuluttua en enää pysynyt sen vauhdissa, joten pyysin lupaa laskeutua."

Eräs painava syy, miksi päätin kirjoittaa esittelyn tästä kirjasta, vaikkakaan se ei ole niinkään uusi enää, on Cynthia Hindin kirjassa olevan kirjoituksen ansiota. Ja juuri Afrikan kohdalla tulee Zimbabwessa asunut ufotutkija- ja kirjailija Hind mukaan kuvaan. Hind kirjoittaa tässä kirjassa juuri tästä median vaikutuksesta afrikkalaisiin, tai oikeammin sanottuna median olemattomasta vaikutuksesta afrikkalaisiin:

"Televisio on hyvin harvassa 8 miljoonan asukkaan Zimbabwessa. Itse olen hankkinut kolmen hengen palvelusväelle television, jota kuitenkin yleensä 10-12 henkilöä katselee. Katsojat suosivat kanavaa, joka lähettää paikallista musiikkiohjelmaa tai komediaa. Ja tällöinkin puhumme lähinnä asumiskeskuksista emmekä maaseudusta. Radio-ohjelmista puhuttaessa kuuntelijat suosivat popmusiikkia sekä ohjelmia omalla murteella. Vaikka joskus lähetetäänkin BBC:n englanninkielisiä hienoja tiedeohjelmia, niin harva kuuntelee niitä.

Astrologiasta, ufoista ja paranormaaleista ilmiöistä puhutaan vain englanninkielisillä kanavilla ja niilläkin vain ohimennen. Ufokirjoista puhuttaessa vastaan tulee täydellinen tyhjyys, paitsi ehkä Etelä Afrikassa. Kun Afrikassa puhutaan etäisyyksistä, niin puhutaan yleensä siitä miten pitkä matka on lähimpään kylään. Sana 'valtamerentakainen' on hyvin vaikea selittää, ja 'ulkoavaruus' vieläkin vaikeampi. Lisäksi kuvaan tulee mukaan ihmisten lyhyt muisti, varsinkin kun puhutaan asioista, jotka eivät kiinnosta heitä. Sillä ei ole väliä jos merkillinen kone laskeutuu ja siitä tulee ulos olentoja. Ne eivät kuulu hänen kulttuuriinsa, eikä hän välitä siitä.

Päinvastoin kuin tyypillinen englantilainen perhe, joka muistaisi ufokokemuksen tarkkaan kaikkine yksityiskohtineen, niin maaseudun afrikkalainen on enemmän kiinnostunut viljelemisestä, lisääntymisestä ja mahdollisuudesta saada parempi elämä.

Afrikkalaiset eivät ole ikinä kuulletkaan Budd Hopkinsista tai Whitley Strieberista. Silti Afrikassa tapahtuu esim. sieppauksia, vaikkakaan tiedossa ei ole, että yksikään sieppaus olisi kohdistunut mustaan afrikkalaiseen. Hind kertoo esim. Bulawayosta kotoisin olevasta 'Janetista', joka kertoo kuinka hän näki unta täysin metallista tehdystä huoneesta, joka oli täynnä pöytiä ja niillä metallisia instrumentteja. Huoneessa olevat ihmiset laittoivat jotakin hänen päähänsä, jonka takia hänestä on tullut yliherkkä sähkölle.

Myöskin Bulawayosta kotoisin oleva 'Jenny' kertoo, miten hänet vietiin meren yli kahdeksansivuiseen rakennukseen, joka leijui meren yllä. 'MB' puolestaan kertoo, kuinka yöllä oli ilmestynyt pyöreä hopeinen esine, josta kuului surinaa. Sama esine ilmestyi kaksi vuotta myöhemmin, jolloin hänet otettiin sisään siihen.

Etelä-Afrikan Durbanista kotoisin oleva toinen 'Janet' kertoo, kuinka myöhään eräänä iltana mies astui ulos hänen vaatekaapistaan, joka muuttui pitkäksi tunneliksi. Hänet vietiin huoneeseen, jossa oli pöytä ja kummallinen haju. Zimbabwen Chipingesta kotoisin oleva Caroline kertoo, kuinka hän näki katon läpi alas tulevan valopallon, jolloin hän lamaantui. Samalla hän pystyi katsomaan ulos katon läpi ympäröivää maastoa ja puita. Hän tunsi miten 'he' tahtoivat siirtää hänet säteen avulla 'ylös'. Aamulla hän hämmästeli sitä, kuinka hänen sisarensa äänet kuulostivat epäselviltä."

Joku aika sitten kirjoitin toisessa esittelyssä siitä, kuinka pitkään olen pannut merkille ufologiassa ns. tiladilaatiotapauksia. Myös tästä kirjasta löytyy yksi esimerkki tästä merkillisestä ilmiöstä. Kyseessä on "Mike" -niminen armeijan valokuvaaja, joka viedään erääseen tukikohtaan Kaliforniaan valokuvaamaan siellä olevaa ufoa. Mike kertoo: "Ryömin sisään ufoon ja hämmästyin, kun se sisäpuolelta näytti kymmenen kertaa suuremmalta kuin ulkopuolelta. Olisin voinut heittää (amerikkalaista) jalkapalloa niin kovaa kuin pystyin, eikä se olisi osunut vastakkaiseen seinään. Työnsin pääni ulos aukosta uudelleen ja tarkastin, että sen läpimitta näytti olevan noin 9 metriä kuten aikaisemmin."

Tämä Timothy Goodin toimittama kirja on oikein asiallinen ja siinä olevista tapauksista on hyvät viitteet käytettyyn lähdemateriaaliin. Hakemisto on perusteellinen. Pientä epätäsmällisyyttä löytyy siinä, että perusteellisesti monissa eri yhteyksissä selostettu Bentwatersin tapaus sattui jo vuonna 1980, eikä näin ollen olisi pitänyt olla mukana tässä kirjassa.

Björn Borg, 5.4.2005

takaisin ]