Yhdistys Tutkimus Arkisto Kirjat Linkit Sivukartta
Myynnissä
Kirjatilaus
Kirjaesittelyt
Käytetyt kirjat

UUTISET


Copyright ©
1999-2016
UFO-Finland ry

Kirjat > Kirjaesittelyt

Clark, Andrew J. H. & Clark, David H.:

Aliens: Can We Make Contact with Extraterrestrial Intelligence?

Fromm International Publishing Corporation, New York 1999. 293 sivua

Tähtitieteilijä, fil. tri, David H. Clark: "Ufoja pitää tutkia tieteellisesti. On perustettava Ranskan SEPRAn kaltaisia ufotutkimusryhmiä".

Tähtitieteilijä, fil. tri David H. Clark, on syntyjään uusiseelantilainen, joka on työskennellyt Englannissa viimeiset 24 vuotta. Vuoteen 1985 saakka hän johti Space Astronomy -ryhmää Oxfordshiressa sijaitsevassa Rutherford Appleton -laboratoriossa. Nykyisin Clark toimii teknillis-tieteellisenä johtajana Engineering and Physical Sciences Research Councilissa. Clark on julkaissut viisi tähtitieteellistä kirjaa (The Historical Supernova, Applications of Historical Astronomical Records, Superstars, The Quest for SS433 sekä The Cosmos from Space). David H. Clark julkaisee vuonna 2000 yhdessä poikansa, fyysikon ja filosofin, Andrew J. H. Clarkin, kanssa kirjan "Aliens. Can We Make Contact with Extraterrestrial Intelligence?"

Tekstistä ilmenee, että tekijät ovat hyvin perehtyneitä sellaisiin filmeihin ja TV-sarjoihin kuin X-Files, Star Wars ja Independence Day. Usein he viittaavat Star Trek -sarjaan.

Kirjassaan Clarkit pohtivat myös ufokysymystä. Tekijät viittaavat Condoniin ja hänen raporttiinsa ja kertovat, että "raportti perustui lukemattomien uforaporttien perusteellisiin tutkimuksiin. Tutkimukset suorittivat etevät tiedemiehet tri Ed Condonin johdolla, ja USA:n ilmavoimat rahoitti ne. Raportti tuli murskaavaan lopputulokseen selittäen kaikki tutkitut ufohavainnot. Samalla tultiin siihen tulokseen, että jatkotutkimukset olisivat tieteellisessä mielessä turhia paitsi massahysterian tutkimuksen psykologiselta kannalta".

(Clarkit ovat kyllä tässä asiassa täysin väärässä. Condon-tutkimus rajoittui tunnetusti vain 91 tapaukseen, joista 33 % jäi tunnistamatta. Eikä raportissa myöskään tuoda esille massahysteriaa tuolla tavalla. - B.B.:n huom.).

Lukija luulee tässä vaiheessa yllä olevaan tekstiin viitaten, että Clarkit tällä tavalla kuittaavat koko ufoilmiön, mutta lukija kokeekin yllätyksen, kun jatkaa kirjan lukemista.

Yllä olevasta huolimatta käykin nimittäin ilmi, että Clarkit suhtautuvat positiivisesti ufotutkimukseen. He viittaavat Hynekin lausuntoon, jonka mukaan kyseessä on "häiriösignaali" -ongelma, eli että kaikkien häiriösignaalien joukossa sittenkin todennäköisesti piilee jokin oikea signaali. Clarkit toteavat, että "Hynek oli oikeassa olettaessa, että kaikkien häiriösignaalien joukossa piilee jokin oikea signaali. Itse asiassa saattaa olla, että näitä oikeita signaaleja on useitakin, vaikkakaan kaikki ei välttämättä liity maanulkoiseen älyyn".

Clarkit viittaavat siihen, että tieteen historia on täynnä esimerkkejä siitä, että tiedemiehet ovat joutuneet hylkäämään suosikkiteoriansa. Clarkit suosittelevat, että ufologiaa tutkittaisiin tieteellisesti. He toteavat, että he "ehdottomasti suosittelevat, että perustetaan Ranskan SEPRAn kaltaisia ufotutkimusryhmiä". Clarkit viittaavat tässä myös Sturrockin vastaaviin suosituksiin ja tekevät useita muita ehdotuksia, miten tutkimukset voitaisiin hoitaa. Clarkit viittaavat myös Norjan Hessdalenin ilmiöihin ja miten niitä on tutkittu ja pitävät Hessdalenin tutkimuksia esimerkillisinä.

Clarkien mielestä Condonin raportti ei saisi olla viimeinen sana tässä asiassa. Piilossa petosten, virhetulkintojen ja myyttien seassa saattaa hyvinkin olla ilmiö ja tapauksia, jotka ovat tieteellisen tutkimisen arvoisia. Clarkit toteavat lopuksi, että niitä muutamia tiedemiehiä, jotka ovat vakavissaan tutkineet ufoja, ei pitäisi jättää yksin tässä asiassa. Tekijät suosittelevat myös, että ufojen havaitsemiseksi, paitsi sotilaallisia kaukoputkia, käytettäisiin myös niitä kaukoputkia, jotka ovat mukana Spaceguard-järjestelmässä ja joiden tehtävänä on havaita maan läheisyydessä nopeasti liikkuvia kohteita kuten asteroideja ja komeettoja.

Allekirjoittaneen on myönnettävä, että Clarkien kanta ufoasiassa on yllättävä sen jälkeen kun he ovat toistaneet (väärin) Condon-raportin sisältöä. Allekirjoittanut ei voi olla pohtimatta, että mikä olisi Clarkien kanta ufoasiassa, jos heillä olisi oikeata tietoa Condonin raportista?

Allekirjoittanut saa Clarkien tekstistä sen käsityksen, että pohdittuaan ufoasiassa toisaalta Condonin kantaa ja toisaalta Hynekin ja Sturrockin kantaa, niin Clarkit ovat antaneet enemmän painoa Hynekin ja Sturrockin käsityksille.

Björn Borg, 16.9.2005

takaisin ]