Yhdistys Tutkimus Arkisto Kirjat Linkit Sivukartta
Myynnissä
Kirjatilaus
Kirjaesittelyt
Käytetyt kirjat

UUTISET


Copyright ©
1999-2016
UFO-Finland ry

Kirjat > Kirjaesittelyt

Mannion, Michael:

Project Mindshift. The Re-education of the American Public Concerning Extraterrestrial Life 1947-Present

M. Evans & Co., New York 1998. 304 sivua

Mannionin kirjan sanoma on yksinkertainen: Ufot ovat olemassa. USA:n hallitus tietää sen ja on tiennyt sen vuodesta 1947 saakka. USA:n hallitus on kuitenkin katsonut, ettei kansalle voi kertoa totuutta suoraan, vaan on katsonut parhaaksi totutella kansaa asiaan vähitellen ja hitaasti. Nykyisin tätä totuttelemista tehdään mm. elokuvien, television, painetun sanan, musiikin ja Internetin avulla. Tästä tulee Mannionin kirjan nimi: "Project Mindshift" (="Projekti Mielenmuutos").

Mannionin kirja on jaettu 12 lukuun:

1. Ufotodellisuus
Tässä luvussa Mannion viittaa lukuisiin luotettaviin havaintoihin ja toteaa, että ne viittaavat siihen, että ufot ovat todellisia. Mannion viittaa myös moneen astronauttiin ja kosmonauttiin, joiden mukaan ufot ovat olemassa. Näistä mainittakoon Cooper, Slayton, Mitchell, Worden, Cernan, Popovich, Khrunov ja Kovalyonok.

2. Hallituksen salailu
Tässä luvussa Mannion toteaa, että esim. selitykset Roswellin tapaukselle ovat saaneet jopa naurettavia piirteitä, kun Yhdysvaltojen ilmavoimat on keksinyt selityksen selityksen jälkeen. Ilmavoimat ovat väittäneet, että jotkut silminnäkijät, jotka puhuvat muukalaisten ruumiista, itse asiassa ovat nähneet nukkeja, joita on pudotettu suurista korkeuksista koemielessä. Mannion huomauttaa, että Roswellin tapaus sattui vuonna 1947, kun taas nukkeja ruvettiin käyttämään vasta vuonna 1953.

Mannion huomauttaa myös, että kun Yhdysvaltojen Revisiovirasto (GAO) tutki Roswellin tapausta kongressijäsenen Schiffin pyynnöstä, niin virasto virallisessa raportissaan ilmoitti, että suuri määrä Roswelliin liittyviä asiakirjoja oli kadonnut ilmavoimien arkistosta. Asiakirjojen hävittäminen oli kielletty ja niiden katoaminen jäi ilman selitystä. Tässä luvussa Mannion kertoo myös havainnosta, joka tehtiin 9.6.1946 Helsingin yllä. Tällöin äärimmäisen kirkas valo lensi taivaan yli ja jätti jälkeensä vanan, joka oli näkyvissä noin 10 minuuttia. Asiasta saatiin lähes 250 ilmoitusta. Seuraavana yönä toinen merkillinen valo ilmestyi taivaalle, joka näytti muuttavan kurssiaan 180 astetta.

3. Hallituksen tutkimukset
Mannion selostaa lyhyesti ilmavoimien projektit Sign, Grudge ja Blue Book. Blue Bookin henkilökunta vastaanotti vuonna 1952 sata uforaporttia viikossa ja näistä jäi tuolloin 40% selittämättä. Myös Mannion toistaa, samoin kuin moni muukin kirjailija, Ruppeltin kertomuksen, että eräs tiedemies oli etukäteen ennustanut ns. Washingtonin karusellin muutama päivä ennen kuin se tapahtui. Tämä asia kuuluu ufologian suuriin mysteereihin: Kuka tämä tiedemies oli ja miten hän osasi ennustaa asian oikein? Saattaa olla, ettemme ikinä saa tietää vastausta. Mannion kertoo myös CIA:n Robertsonin paneelista ja ehkä hiukan yllättäen MJ-12 -ryhmästä. Lukijan kannalta on kuitenkin aika merkillistä, että Mannion ei puhu sanaakaan Condonin komiteasta!?

4. Mielenmuutoshypoteesi
Esimerkkinä siitä, että viranomaiset määrätietoisesti pyrkivät ohjaamaan yleisön käsityksiä ufoista, Mannion mainitsee kirjailijan/ filmituottajan Charles Sellierin. Sellier kertoo kirjassaan, kuinka hän oli suunnitellut tehdä dokumenttielokuva, jonka nimi olisi Hangar 18. Eräässä vaiheessa Sellier kutsuttiin sitten työnantajansa emoyhtiön hallituksen kokoukseen, jossa hänelle ilmoitettiin, että hän saisi tehdä filmin sillä ehdolla, että hän teki sen tieteisfilminä eikä dokumenttifilminä. Yhtiön hallitus kertoi, että puolustusministeriö oli esittänyt tämän vaatimuksen. Paljon myöhemmin kirjailija/ filmintuottaja Linda Moulton Howe sai kokea täysin saman kohtalon.

5. Mielenmuuttajat
Ketkä ovat sitten nykyajan mielenmuuttajat? Mannion luettelee ne ja mainitsee tri Edgar Mitchellin, Stanton Friedmanin, Budd Hopkinsin, tri John E. Mackin, Raymond Fowlerin, tri David Jacobsin, Don Berlinerin ja Michael Lindemannin. Mannion selostaa näiden tekijöiden ajatuksia ja kirjoja jopa 90 sivulla omassa kirjassaan.

6. Mielenmuutos elokuvissa
Mannion luettelee 23 sivulla kaikki filmit, jotka liittyvät avaruuteen ja siihen, että avaruudessa on älyllistä elämää.

7. Mielenmuutos televisiossa
Mannion luettelee 15 sivulla erilaisia televisiofilmejä ja -sarjoja, jotka liittyvät avaruuteen ja siihen, että avaruudessa olisi älyllistä elämää.

8. Mielenmuutos painetussa sanassa
Amerikkalainen sanomalehti New York Times on tunnettu siitä, että se usein tekee pilaa ufoista ja ufologiasta. Peter Robbins, joka on kirjan "Left at East Gate" toinen tekijä, kiinnostui tästä asiasta ja ryhtyi tutkimaan sitä sukeltamalla lehden arkistoon. Robbinsin mukaan lehti ryhtyi tähän jo niin aikaisin kuin 1947. Lehti kertoi tunnollisesti havainnoista, jotka oli herättänyt yleisön huomiota, mutta miltei poikkeuksetta lehti sitten pyysi lausuntoa joltakin tekniseltä- tai mielenterveysasiantuntijalta, joka sitten selitti pois havainnon. Eräs henkilö, jonka puoleen lehti kääntyi säännöllisesti, oli tunnettu skeptikko, tähtitieteilijä Donald Menzel. Mannion viittaa siihen, että aikanaan CIA oli pyytänyt New York Timesin julkaisijaa, Arthur Hays Sulzbergeria, sensuroimaan uutisia Guatemalasta, jonka lehti sitten tekikin vuosikausia. Mannionin mukaan on mahdollista, että tällainen sopimus on olemassa myös ufoasioissa. Mannion muistuttaa myös siitä, että Stanton Friedmanilla on ollut mahdollisuus käydä läpi Menzelin papereita hänen kuolemansa jälkeen ja löysi tällöin tietoja siitä, että Menzel oli ollut yhteistyössä National Security Councilin kanssa, seikka jota ei tiedetty aikaisemmin.

9. Mielenmuutos musiikissa
Mannion selostaa 15 sivulla, miten mielenmuutos toteutetaan musiikissa, jossa monet muusikot ja yhtyeet ovat julkaisseet avaruuteen liittyy musiikkia.

10. Mielenmuutos Internetissä
Mannion huomauttaa, että Internetissä ufot ovat nykyisin suosituin hakusana seksin jälkeen. Internetistä löytyy jopa "Abductees Anomymous' eli" Anonyymit sieppausuhrit".

11. Mielenmuutos tieteessä
Manniston viittaa tiedemiehiin, jotka ovat edelläkävijöitä ufologian alueella ja mainitsee esim. Paul R. Hillin ja hänen kirjansa "Unconventional Flying Objects". Mannion viittaa myös New York Timesin tiedetoimittajaan John Noble Wilfordiin, joka 9.2.1997 kirjoitti, että "yllättäen ovat tähtitieteilijät ylittäneet erään kynnyksen; muut maailmat eivät enää ole pelkästään tieteiskirjailijoiden alaa, vaan ne ovat todellakin olemassa tuolla ulkona vaatien, että ihmiskunta muuttaa käsitystään omasta paikastaan maailmankaikkeudessa". Mannion viittaa myös nykyiseen keskusteluun "zero-point energysta", eli nollapiste-energiasta, jota eräiden tiedemiesten mukaan on rajattomasti saatavilla avaruudessa. Tästä Mannion pääseekin tri. Wilhelm Reichiin.

Tri Wilhelm Reich julkaisi 1950-luvulla artikkelin, jonka mukaan hän oli kehittänyt laitteen, jonka avulla hän pystyi aiheuttamaan säämuutoksia keräämällä orgon-nimistä energiaa laitteensa avulla. Reich oli vakuuttunut siitä, että ufot, joita hän kutsui nimellä "Ea"(=energy alpha-primordia) käyttivät tällaista orgon-moottoria. Reichin mukaan hänen laboratorionsa yllä havaittiin säännöllisesti ufoja ja hänen laboratoriossaan havaittiin poltergeistia muistuttavia ilmiöitä ja epäselviä hahmoja. Reichin mukaan hän jopa ampui ufoja laitteellaan. Reich tuomittiin vankilaan "petollisten puheittensa" takia ja kaikki hänen tutkimusmateriaalinsa poltettiin hallituksen toimesta. Reich kuoli vankilassa vähän ennen vapautumistaan. Reichin mukaan avaruus ei ole tyhjä, vaan sen täyttää mainittu orgon-energia. - Allekirjoittaneen huom.

Mannion uhraa jopa 17 sivua Reichille ja pohtii oliko Reich edelläkävijä "nollapiste-energia" -keskustelussa, vaikka Reich käytti sanaa "orgon". Mannion pohtii myös sitä, että USA:n Elintarvikevalvontaviranomainen (!) eli FDA, käytti kymmenen vuoden ajan 4-6 % vuosibudjetistaan Reichin tutkimiseen, valvontaan ja syyttämiseen. Kun Reichin kirjat ja muistiinpanot poltettiin viranomaisten toimesta, niin niitä poltettiin kokonaista kuusi tonnia. Mannion kysyy aivan oikeutetusti, että mikä se oli, joka oli niin vaarallista Reichin ajatuksissa, että hänet piti väkisin tuhota? Mannionin kirjassa julkaistaan myös Reichin aikavalotuksella otettuja valokuvia yöllisestä tähtitaivaasta. Reich huomautti, että joidenkin "tähtien" valojuovat valokuvissa olivat lyhyempiä kuin toiset. Reichin mukaan kyseessä olivat ufot.

12. Muukalaisten päämäärät
Mihin muukalaiset tähtäävät toiminnallaan? Eri henkilöt ovat eri mieltä tässä asiassa. Edgar Michell toteaa, että muukalaisilla on jokin päämäärä, mutta me emme tiedä siitä. Hopkinsin mukaan muukalaiset ovat luomassa hybridiolentoja planeetallemme. Jacobs uskoo, kuten Hopkins, että muukalaiset ovat luomassa hybridiolentoja, eikä tämä asia ole ollenkaan meidän eduksi. Raymond Fowler vertailee tilannetta siihen, kun jos koira näkee ihmisen kaivavan kuoppaa puutarhassa, niin ainoa selitys, jonka koira keksii on, että ihminen etsii piilotettua luuta. Samalla tavalla me katsomme muukalaisten toimintaa, emmekä keksi ollenkaan mitä he ovat tekemässä. Mack taas ei pidä siitä, kun puhutaan muukalaisten päämääristä, vaan hänen käsityksensä mukaan olemme osaa evoluutioprosessissa, johon liittyy olemassaolon ongelmia, tietoisuus ja itsetietoisuus. Onko kyseessä Jumalan päämäärä vaiko Avaruuden oma päämäärä?, Mack kysyy. Lindemann puolestaan toteaa, että jos asialla on useita muukalaisten rotuja, niin heillä kaikilla saattaa olla eri päämäärät. Lindemann toteaa, että "totuuden nimissä on sanottava, että minä en näe mitään muukalaisten yhtenäistä päämäärää lainkaan". Lindemann veikkaa kuitenkin, että tulevaisuudessa tulemme näkemään yhä enemmän ihmisiä, jotka puhuvat Saatanasta ufojen yhteydessä. Friedmanin mielestä taas muukalaiset ovat täällä huolehtimassa siitä, ettemme varmastikaan pääse kunnolla avaruuteen, ennen kuin olemme kypsiä siihen.

Lukijalle saattaa olla uutta se, että Mannionin mukaan Yhdysvaltojen laivastolla on lista "suositeltavasta ufokirjallisuudesta". Se on henkilökunnan saatavissa Washingtonissa sijaitsevan Naval Historical Centerin kautta. Paitsi kirjoja, listalla on myös Blue Bookin täydellinen arkisto, kaksikymmentä ufoihin liittyvää filmirullaa, jotka ilmavoimat ovat vastaanottaneet vuosien 1950-1967 välisenä aikana. Listalla on myös Mannionin mukaan Soviet Soldier -lehdessä julkaistuja ufoartikkeleita.

Björn Borg, 1.10.2005

takaisin ]